Kasvuyrittäjyydestä kertova tietokirja lahjoitetaan kaikille lukion kakkosluokkalaisille

Kotimaista kasvuyrittäjyyttä ja startup-kenttää käsittelevä Kutsuvat sitä pöhinäksi – Tositarinoita kasvuyrittäjyydestä -tietokirja (Otava, 2018) lahjoitetaan syksyn 2018 aikana kaikille lukion toista luokkaa käyville oppilaille. Kirjan 35 000 kappaleen erikoispainokseen on kirjoittanut alkusanat tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ainutlaatuisen lahjoitushankkeen yhteydessä käynnistyy myös sarja yrittäjävierailuja Suomen lukioissa, mukana mm. Risto Siilasmaa ja Ilkka Paananen.

Katariina Helaniemi, Annaleena Kuronen, Venla Väkeväinen Kuva Jussi Särkilahti

Jokainen lukion toista luokkaa käyvä oppilas saa syksyllä 2018 oman kappaleensa Katariina Helaniemen, Annaleena Kurosenja Venla Väkeväisen kirjaa Kutsuvat sitä pöhinäksi – Tositarinoita kasvuyrittäjyydestä.

“Jokaisella meistä on oma polkunsa. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä kasvuyrittäjiksi, mutta uskon, että kirja antaa elämyksiä ja oivalluksia ihan meille jokaiselle, missä tahansa vaikutammekin”, kirjoittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kirjan erikoispainoksen alkusanoissa.

Kutsuvat sitä pöhinäksion kolmen kasvuyritystapahtuma Slushin ydintiimissä vaikuttaneen nuoren kirjailijan esikoisteos. Se kertoo startupin perustamisesta ja kuvaa kasvuyritysten merkitystä yhteiskunnalle. Kirjaan on haastateltu yli 30 suomalaista kasvuyrittäjää, muun muassa Supercellin, F-Securen ja Jaikun takana.

Lahjoituksella tuetaan nuorten yrittäjyystietoutta

Lahjoituksen tarkoituksena on kasvattaa ymmärrystä kasvuyrittäjyydestä ja tarjota nuorille työkaluja tulevaisuuden rakentamiseen. Kirja soveltuu keskustelun herättäjäksi esimerkiksi yhteiskuntaopin tai äidinkielen ja kirjallisuuden kurssille.

“Kasvuyrittäjät ovat aikamme keksijöitä ja visionäärejä, ja startupit muokkaavat maailmaamme kiihtyvällä tahdilla. Siksi on tärkeää, että nuoret ympäri Suomen saavat lisää tietoa kasvuyrityksistä ja niiden kehittämistä teknologioista. Toivomme, että kirja antaa nuorille uusia näkökulmia ja rohkeutta startata omia projekteja. Meille kolmelle tähän kenttään hyppääminen on ollut käänteentekevää”, kommentoivat kirjan kirjoittajat Helaniemi, Kuronen ja Väkeväinen.

“Yrittäjyys kiinnostaa nuoria yhä enemmän ja on tärkeää, että heidän ulottuvillaan on mahdollisimman monipuolista tietoa. Olemme erittäin iloisia, että kirja lahjoitetaan yli 30 000 lukiolaiselle”, kommentoi Otavan kustannusjohtaja Eva Reenpää.

Ainutlaatuisen hankkeen takana suuri joukko suomalaisia säätiöitä ja eturivin startup-yrittäjiä

Mukana kirjalahjoitusta toteuttamassa ovat kirjailijoiden lisäksi suuri joukko suomalaisia kasvuyrityskentän vaikuttajia, yrityksiä, säätiöitä ja järjestöjä. Myös Opetushallitus on mukana tukemassa hanketta.

”Tämä on todella hieno ja lukion opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen kontribuutio lukiolaisten yrittäjyystietoisuuden avartamiseen”, kommentoi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Kirjan jakelun yhteydessä käynnistyy sarja kasvuyrittäjävierailuja Suomen lukioissa syksyn 2018 aikana. Jo yli 50 yrittäjää on lupautunut vierailemaan entisessä opinahjossaan kertomassa yrittäjätarinansa. Mukana ovat mm. Ilkka Paananen, Risto Siilasmaa, Maria Ritola, Maija Itkonen, Henrietta Kekäläinen, Linda Liukas, Ilkka Kivimäki, Antero Vartia ja Rudi Skogman. Lisää yrittäjiä toivotetaan mukaan vierailuille, ilmoittautua voi osoitteessa bit.ly/lukiokampanja.

Kirjalahjoituksen taustavoimia ovat Liikesivistysrahasto, Otavan kirjasäätiö, Yksityisyrittäjäin Säätiö sekä Wihurin rahasto, jotka ovat myöntäneet rahoituksen erikoispainoksen toteutukseen, painatukseen ja jakeluun. Kirjojen jakelukumppanina toimii valtakunnallinen, yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoista koostuva YES-verkosto. Lisäksi Suomen Ekonomit ja Tekniikan Akateemiset ovat jakamassa yhteensä 1 500 kirjaa aloittaville teknillisen ja kaupallisen alan korkeakouluopiskelijoille syksyn 2018 aikana.

Lähde: Otavan tiedote 19.9.2018

Uusi digitaalinen palvelu opettajien yrittäjyyskasvatustyöhön: tralla.fi

Suomen yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden työkalut, menetelmät ja toimijat löytyvät nyt yhdestä paikasta eli Trallasta.

Tralla auttaa opettajaa valitsemaan oppijoiden ikään ja valmiustasoon parhaiten soveltuvat yrittäjyyskasvatuksen menetelmät ja oppimisympäristöt. Palvelusta näkee myös, miten kyseinen malli toteuttaa yrittäjyyskasvatukselle asetettuja tavoitteita. Opettajat voivat myös lisätä palveluun omia yrittäjyyskasvatusmallejaan.

Trallaan on myös koottu yrittäjyyskasvatuksen teoriaa ja avattu sen keskeisiä käsitteitä. Palvelu perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 laatimiin yrittäjyyskasvatuslinjauksiin, opetussuunnitelmiin sekä muihin strategioihin, jotka ohjaavat koulutusta yrittäjyyden näkökulmasta.

Tralla.fi-palvelun toteutuksesta ja jatkokehittämisestä vastaa YES-verkosto.

– Meillä Suomessa on ilahduttavan paljon hyviä yrittäjyyskasvatuksen materiaaleja ja palveluja. Koska niitä tuottavia toimijoita on paljon, opettajien voi olla vaikea saada kokonaiskuvaa kaikista mahdollisuuksista, ja hyvät mallit tai työkalut voivat jäädä löytämättä. Tralla kokoaa yhteen nämä yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen toimenpiteet ja toimijat, kertoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Trallan on tuottanut Yksityisyrittäjäin Säätiö.

 

– Yksityisyrittäjäin Säätiö on vuosien ajan rahoittanut erilaisia yrittäjyyskasvatuksen hankkeita ja pyrkinyt lisäämään yrittäjyyttä edistävien toimijoiden yhteistyötä. On hienoa, että Tralla-palvelun kautta voimme tuoda opetushenkilöstölle näkyville yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuudet ja lapset sekä nuoret voivat osallistua koko koulupolkunsa ajan eri yrittäjyyskasvatustoimenpiteisiin, sanoo Yksityisyrittäjäin Säätiön asiamies Annukka Åstrand.

YESin tavoitteena on, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.

– Tralla muodostaa yrittäjyyskasvatuksen polun esiopetuksesta korkea-asteelle: se kuvaa, miten yrittäjyyskasvatuksen tulisi toteutua: yhtenäisenä jatkumona, jossa oppijoiden taidot ja valmiudet kehittyvät iän myötä, Lehtonen sanoo.

Tralla on toteutettu Yksityisyrittäjäin Säätiön Yrittäjyyskasvatuksen polku -hankkeessa. Yrittäjyyskasvatuksen polkua ja digitaalista palvelua ovat olleet rakentamassa kaikki Suomen merkittävät yrittäjyyskasvatuksen toimijat. Trallasta löytyvät muun muassa YES-verkoston, Nuori Yrittäjyys ry:n, Taloudellisen tiedotustoimiston, Opinkirjon, Suomen 4H-liiton tarjoamat mallit, kurssit ja materiaalit.

 

Tutustu Trallaan: tralla.fi

 

 

 

Anna tunnustusta hyvälle yrittäjyyskasvattajalle – ehdota YES Agenttia

Tunnetko rohkeita opettajia, uraauurtavia rehtoreita, yrittäjämäisiä kouluja tai loistavia tiimejä tai yhteisöjä? Ehdota meille kuka, mikä tai ketkä ansaitsisivat mielestäsi YES Agentti -tunnustuksen.

Me YES-verkostossa tahdomme nostaa esille sitä työtä, jota Suomessa tehdään yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseksi.

Siksi palkitsemme YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustuksella vuosittain toimijoita, jotka ovat edistäneet yrittäjyyskasvatusta omassa lähiympäristössään.

Nyt sinäkin voit ehdottaa hyviä tyyppejä, tiimejä tai yhteisöjä palkittaviksi! Vuoden YES Agentit julkistetaan joulukuussa.

Voit lähettää nettilomakkeella oman ehdotuksesi. Nyt on tilaisuutesi antaa tunnustusta hyvälle yhteistyökumppanille. Voit myös tehdä useampia ehdotuksia.

 

Lue, ketkä palkittiin viime vuonna: Katso Suomen parhaat yrittäjyyskasvattajat: vuoden YES Agentit 2017 palkittiin

 

Taikuri-juontaja-yrittäjyyspuhuja Aatu Itkonen, 17, lähti kysymään yrittäjyydestä ja työelämätaidoista YES Kummeilta – uusi videosarja tulossa!

Nuori yrittäjä Aatu Itkonen nähdään seuraavaksi haastattelijan roolissa YESin videosarjassa, jossa YES Kummit kertovat työelämästä ja yrittäjyydestä. Ensimmäinen haastattelu julkaistaan Yrittäjän Päivänä 5. syyskuuta.

kuva: Karoliina Al-Rawe

Aatu Itkonen taitaa olla jo monelle tuttu: kouvolalainen 17-vuotias yrittäjä on tehnyt taikurinkeikkoja 13-vuotiaasta asti, kertonut omaa yrittäjätarinaansa tuhansille lapsille ja nuorille, juontanut tapahtumia ja tehnyt videoblogia yrittäjyydestä.

Seuraava aluevaltaus on Aatu & YES Kummit -haastattelusarja, jonka ensimmäinen haastattelu julkaistaan huomenna Yrittäjän Päivänä YES-verkoston YouTube-kanavalla.

Sarjan on toteuttanut Itkonen yhdessä Jari Hynysen kanssa. Videoissa Itkonen nähdään haastattelijana, ja Hynynen on kuvannut ja editoinut videot.

Aatu, olet tehnyt juontajan hommia ilmeisesti vuoden verran?

– Se lähti yleisöpalautteesta: noin vuosi sitten aloin saada muistaakseni Facebookissa viestejä, että oletko koskaan ajatellut juontajan töitä ja voisit sopia siihen. Mietin ensin, että mitähän tästä tulee, mutta kun sain ensimmäisen keikan, niin hyvinhän se meni! Ensimmäinen iso juontokeikkani oli viime joulukuussa eskareiden itsenäisyysjuhla Kouvolan kaupungintalolla. Kun se oli heitetty, niin sana levisi ja aloin saada lisää yhteydenottoja.

Aatu & YES Kummit -sarjassa toimit haastattelijana ja Jari Hynynenkin on vielä lukiossa. Miten haastateltavat suhtautuivat noin nuoriin tekijöihin kuin sinä?

­­– Se kävi mielessä, kun matkustettiin junassa ensimmäiseen haastatteluun, mutta jännää, että ihan tavallisesti. Tietysti olin jutellut haastateltavien kanssa etukäteen, kuvaukset olivat ainoastaan yksi pieni osa. Monethan eivät edes ajattele ikää – omilla keikoillani on kysytty, että ”tulitko omalla autolla” ja vastaavaa.

Juttelet videoilla YES Kummien kanssa yrittäjyydestä ja työelämästä. Opitko itse yrittäjänä uutta?

– Oli todella mielenkiintoista päästä kuulemaan ja näkemään muita yrittäjiä. Mieleen jäi muun muassa se, kun puhuimme epäonnistumisista Antti Kirmasen kanssa. Siinä oli hyvää esimerkkiä, miten niistä selviää, ja totta kai erittäin tärkeää tietoa muillekin.

kuva: Karoliina Al-Rawe

Entä haastattelujen tekemisestä?

– Tekniikasta oppi kuvausten edetessä lisää, esimerkiksi kokeilemaan erilaisia kuvakokoja ja -kulmia. Haastatteluissa auttoi, että soitin kummeille etukäteen ja taustoitin haastatteluja. Kun itsekin olen ollut haastateltavana, niin jos ei tiedä mitä kysytään, niin se on jännempi paikka. Mutta YES Kummit olivat kaikki mukavan rentoja. Sen opimme, että vaatii paljon työtä, jotta saa kaksi minuuttia valmista videota: suunnittelu, kummiin tutustuminen yms. Kokonaisuus vie aikaa.

Olet itsekin YES Kummi. Miksi tahdot kertoa omaa tarinaasi nuorille?

– Koska nuoret miettivät, mitä he tekevät ysiluokan jälkeen ja esimerkiksi esiintyjän työ tai julkinen työ kiinnostaa nuoria. Omalla tarinallani saan tuotua yrittäjyysnäkökulmaa nuorille ja avattua sitä, millaista työ on. Esimerkiksi yrittäjyydessä menee paljon aikaa, ja julkisessa työssä ei kaikki ole aina plussaa. Olen saanut nuorilta hyvää palautetta, ja motivaatio puhumiseen ei ole ainakaan laskussa, vaan päinvastoin! Syksyn kouluvierailuni starttaavat 6. syyskuuta, kun menen puhumaan yrittäjyystunnille Myllykosken yhteiskouluun.

Yrittäjyyden ohella opiskelet audiovisuaalista viestintää Tampereella. Miten työn ja opiskelun yhdistäminen onnistuu?

– Hankalinta on aikatauluttaminen. Iso osa keikoistani on Kaakkois-Suomessa, mutta teen keikkaa myös muualle – esimerkiksi huomenna menen juontamaan Ready4bisnes -tapahtumaa Ylivieskaan. Välillä mietin, että pitäisikö sanoa enemmän ei, mutta yleensä yritän ensin miettiä kaikki ratkaisut. Koulusta suhtaudutaan hyvin, ja koulu on kyllä ykkösenä. Kaikki menee superhyvin tasapainossa.

Lopuksi: miksi kannattaa ryhtyä YES Kummiksi?

– Tietenkin siksi, että voi kertoa nuorille omaa tarinaa. Voi antaa vinkkejä ja tuotua omaa näkökulmaa ja kokemuksia. On kiva saada palautetta kouluilta ja etenkin nuorilta. Etenkin jos nuoret lähtevät esimerkiksi ajattelemaan, että voisiko musta tulla kitaransoittaja tai saisiko tästä taidosta joitain. Sitäkin suosittelen, että mikäli opettajat eivät ota yhteyttä, niin ottakaa itse kouluihin yhteyttä. Ja opettajat, entistä enemmän rohkeasti ottamaan yhteyttä kummeihin!

 

Aatu & YES Kummit

Aatu & YES Kummit -haastattelusarjan ensimmäinen osa on katsottavissa Yrittäjän Päivänä 5.9. YES-verkoston YouTube-kanavalla

Tule kuulemaan Aatun tarina Ready4bisnes-tapahtumaan

Aatu Itkonen juontaa Yrittäjän Päivänä 5.9. Ready4bisnes -tapahtuman Ylivieskan Sputnik 2022 – nuorisotalolla. Tilaisuuteen on ilmainen pääsy. Tervetuloa! 

Aatu Itkonen on myös YES Kummi

YES haastatteli Aatu Itkosta viime lokakuussa. Lue juttu: 16-vuotias Aatu taikoi itsensä estradeille – nuori yrittäjä peräänkuuluttaa nyt yrittäjyyskasvatusta

Nivalan lukiossa opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään ja perustamaan oman harjoitusyrityksen – lukiolla on myös oma yritystiimi

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Nivalan lukio. Lukiossa on tarjolla yhteensä kuusi yrittäjyyskurssia, ja yrittäjyysaiheista toimintaa on järjestetty kaikille lukiolaisille. Esimerkiksi Amazing Business Race on jokakeväinen tempaus lukion kakkosluokkalaisille.

Tämän ystäväkirjan täyttivät Kaarina Keskitalo ja Tuomo Hurtig.

lukion nimi: Nivalan lukio
paikkakunta: Nivala
opiskelijoita: 182
opettajia: 19
Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Kyllä. Opiskelijat voivat valita yhteensä kuusi  kurssia, jotka suoritetaan ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. NY-yrityksen perustajat saavat vuoden toiminnastaan kolme kurssia, 24h -leirille osallistujat kurssin ja leirin järjestäjät myös kurssin. Lisäksi lukiolla toimii yritystiimi, joka on koulun yritystoiminnan lisäksi mukana erilaisissa tapahtumissa ja messuilla.

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy muissa oppiaineissa?

Yrittäjyyteen liittyviä näkökulmia tuodaan esille esimerkiksi kielten ja reaaliaineiden tunneilla. Opinto-ohjauksessa keskustellaan myöskin yrittäjyydestä.

Nivalan lukiolaisia NY Uskalla Yrittää -finaalissa Helsingissä.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Yrittäjän Päivänä koulullamme järjestetään yrittäjyysaiheista toimintaa kaikille koulun opiskelijoille. Pitkin vuotta teemme mahdollisimman monta vierailua lähialueen tapahtumiin ja järjestämme myös opiskelijoillemme ekskursion Ouluun. Keväällä kakkosluokkalaiset seikkailevat ympäri Nivalaa Amazing Business Race -kilpailussamme.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Olemme yrittäjyyskasvatusopintojen alusta lähtien tehneet yhteistyötä Reisjärven kristillisen opiston yrittäjyyslinjan kanssa. Meillä on myös tiiviit yhteydet Keskipiste Leaderiin, Nivalan yrittäjiin ja lähialueen oppilaitoksiin.

Onko meidän lukiolla omaa yrityskummia?

Toimimme dynaamisesti yhteistyössä monien alueemme yritysten kanssa.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin vieras?

Lukiollamme vierailee silloin tällöin yrittäjiä jotka enimmäkseen vaikuttavat lähikuntien alueella. Matkustamme myös ahkerasti erinäisiin tapahtumiin kuuntelemaan vierailevia yrittäjiä. Viimeisimmältä Oulun matkaltamme parhaiten mieliin jäi FightBackin vaikuttava Pekka Hyysalo.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Kyllä. Toisen vuoden opiskelijoita kannustetaan ryhtymään NY-yrittäjiksi.

Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Vuosittain järjestettävä NY 24h -leiri pohjautuu valmiiseen malliin. Suurin osa yrittäjyysopinnoista on kuitenkin suunniteltu itse, yhteistyökumppaniemme loistavia apuja hyödyntäen!

NY 24h -leiri käynnissä.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Kyllä, pääsevät hyvin monipuolisesti. Opiskelijat järjestävät itse 24h -leirin, ja pääsevät osana yrittäjyystiimiä olemaan mukana kaikissa vuoden mittaan järjestettävissä yrittäjyysopinnoissa. Heitä kuunnellaan ideoinnissa ja he ovat myös tiivis osa toteutusta.

Mikä on hauskin yrittäjyyskasvatukseen liittyvä juttu mitä olemme tehneet yhdessä?

Yksi viime vuoden NY -yrityksistämme (Jelppi NY) voitti oman sarjansa Oulussa järjestetyssä Uskalla Yrittää -semifinaalissa. Tämä takasi yritykselle paikan Helsingin finaaliin, joka oli kaikille meille osallistuneille huikea kokemus!

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille, tai suunnitteilla sellaista?

Lukiomme opintoihin kuuluu työelämääntutustumisjakso, joka suoritetaan osana opinto-ohjaustunteja. Opettajat ova tehneet useita lyhyempiä vierailuita, joissa olemme päässeet tutustumaan tarkemmin joidenkin yhteistyökumppaneidemme toimintaan.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Kyllä harjoitellaan. Työnhakutaidot ovat osana opinto-ohjausta. NY Vuosi yrittäjänä -kursseille osallistuvat pääsevät lisäksi harjoittelemaan tositilanteiden kautta runsaasti esiintymis- ja markkinointitaitoja, sekä verkostoitumaan. Monet nuoret yrittäjämme ovat pitäneet näitä taitoja tärkeimpinä oppeinaan kursseilta!

Jutun kuvat:  Nivalan lukio.

Nivalan lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Teemaopintoja, erilaisia oppimisympäristöjä ja työelämään tutustumista – näin yrittäjyyskasvatus toteutuu Pieksämäen lukiossa

Pieksämäen lukio tekee eri oppilaineissa paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, ja vierailuja järjestetään puolin ja toisin. Tänä keväänä kaikille 2. vuosikurssin opiskelijoille järjestettiin myös lukiotet.

Haminan lukiossa kaikki lukiolaiset pääsevät kahdeksi päiväksi TETiin, myös ope-TET käytössä

Haminan lukiossa toteutetaan oppiainerajat ylittäviä kursseja, järjestetään yrittäjyyspäiviä ja tehdään paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Kaikki lukiolaiset suorittavat kaksi päivää työelämään tutustumista lukion aikana,  ja myös opettajat pääsevät ope-tettiin.

Raision lukiossa yrittäjyyskasvatusta saavat niin opiskelijat, opettajat kuin rehtorikin

Raision lukiossa opiskelijoille on tarjolla viiden kurssin laajuinen Yrittäjyyslinja. Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa NY-yritys, ja yhteistyö muiden koulujen ja yrittäjien kanssa on tiivistä.

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

Mikkelin lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa.

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

[/su_column] [/su_row]

Opettajat ja yrittäjät treffeillä: Tuusulassa yhdistettiin Liikkuva koulu ja yrittäjyyskasvatus

Kun kaikki ovat kiireisiä, ope-yrittäjätreffit kannattaa järjestää muun toiminnan ohessa. Tuusulassa opettajat ja yrittäjät pääsivät ideoimaan yhteistyötä golfkentällä kesäkuun alussa. 

Keväällä Tuusulassa mietittiin, miten saada kiireiset opettajat ja yrittäjät yhteisen ideoinnin äärelle. Aiemmille YES ope-yrittäjätreffeille toivottiin jatkoa, mutta aika oli kaikilla kortilla.

Ratkaisuksi löytyi Tuusulan opettajille suunnattu Liikkuva koulu -tapahtuma, johon kutsuttiin ensimmäistä kertaa mukaan myös yrittäjiä.

Liikkuva koulu goes golf ja yrittäjyyskasvatus -golfkisa ja lajiin tutustumistapahtuma järjestettiin Tuusulan gofkentällä 4. kesäkuuta. Mukana oli parikymmentä opettajaa eri kouluista ja luokka-asteilta, ja kymmenkunta paikallista yrittäjää.

Tuusulan kunnan Liikkuva koulu -hankekoordinaattori Kimmo Kiuru kertoo, että Liikkuva koulu -hankkeessa pyritään aktivoimaan niin oppilaita kuin opettajiakin. Tärkeää on vähentää koulussa istumista.

– Toki hankkeen keskiössä ovat oppilaat, mutta järjestämme toimintaa myös opetushenkilöstölle. Järjestimme juuri ison Liikkuva koulu -oppilastapahtuman kaikille Tuusulan 6.-9.-luokkalaisille, ja nyt on opettajien vuoro. Mietimme, että miksi ei otettaisi mukaan myös lähimpiä yhteistyökumppaneita eli yrittäjiä.

Yhteistyötapoja on monia

YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä on ollut aktiivisesti edistämässä koulujen ja yritysten yhteistyötä. Hän järjesti viime syksynä YES ope-yrittäjätreffit, joissa Tuusulan opettajat ja yrittäjät ideoivat uusia tapoja koulu-yritysyhteisytöhön.

– Olen yrittänyt sanoa opettajillekin, että kannattaa yhdistää erilaisia juttuja ja teemoja. Kun koulussakin tapahtuu monennäköistä, niin on tärkeää löytää yhteistä aikaa. Liikunnalliset arvot ovat todella tärkeitä, ja oli hieno oivallus Tuusulalta niputtaa yrittäjyyskasvatus ja liikunta tällaisella rennolla ja hauskalla tavalla. Ihanaa aktiivisuutta kunnan ja yrittäjien puolelta!

Muita yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi opettajien ja yrittäjien aamiaistreffit ja YES Café, jossa opettajankokous järjestetään yrityksessä, ja samalla opettajat tutustuvat yrityksen toimintaan.

– YES Café on kiva tapa tutustua, opettajat tykkää ja yrittäjät tykkää, ja opettajatkin pääsevät pois koululta toisenlaiseen ympäristöön. Erilaisia yhteistyötapoja on paljon, ja jokaisen koulun kannattaa miettiä ne omista tarpeistaan käsin, Rytkölä kertoo.

Yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaopettajat avuksi

Tulevaisuudessa koulu-yritysyhteistyön mallien käyttöönotossa Keski-Uudellamaalla auttavat paraikaa koulutettavat YES Tutoropet.

– Valtakunnallisessa hankkeessa on Keski-Uudeltamaalta mukana kuusi perusasteen opettajaa Tuusulasta, Mäntsälästä ja Järvenpäästä. Tutoropet toimivat jatkossa yrittäjyyskasvatuksen tukena muille opettajille omassa koulussaan ja kunnassaan, Rytkölä sanoo.

”Yrittäjyyskasvatus on koko koulun juttu”

Tuusulan kunnan opetuspäällikkö Markus Torvinen nähtiin myös golfkentällä kisaamassa. Torvisen mukaan koulujen ja yritysten yhteistyöstä on seurannut paljon hyvää.

– Olemme saaneet lisää keskustelua koulujen ja yrityskentän välille. Yrityskenttä tarjoaa kouluille paljon erilaisia mahdollisuuksia. Me tahdomme, että koulut näkyvät enemmän ulospäin, ja ovat aktiivisia kumppaneita työelämälle.

Mitä kunnat voivat tehdä?

– Minun mielestäni pitää lähteä siitä, että yrittäjyyskasvatus nähdään vielä laajempana asiana kuin yritysvierailuina ja yhteistyönä yritysten kanssa. Meidän tehtävä kunnassa on osata tuoda esiin, mitä kaikkea yrittäjyyskasvatus on ja auttaa niitä, ketkä tahtovat lähteä tekemään sitä. On myös tärkeää, että opettajat ymmärtävät, että moni heidän tekemänsä asia on jo yrittäjyyskasvatusta.

Kuntien ja koulujen on mietittävä, miten yrittäjyyskasvatus ja yritysyhteistyö saadaan opetukseen mukaan.

–Meidän tavoitteenamme on kasvattaa ja kouluttaa yritteliäitä oppilaita, jotka pärjäävät maailmassa. Koulun tasolla pitää ymmärtää, että yrittäjyyskasvatus on koko koulun juttu.

Golfkisaan osallistui myös Tuusulan yrittäjien puheenjohtaja Samuli Halla-Aho, joka toimii aktiivisesti paikallisessa kouluyhteistyössä. Halla-Aho on myös YES Kummi.

– Yrittäjien ja oppilaitosten kannattaa ehdottomasti tehdä yhteistyötä. Yrittäjiltä koulut saavat hyviä käytännön esimerkkejä työelämästä, ja yrittäjät voivat kertoa, mitä asenteita ja taitoja yrittäjä tarvitsee. Nämä asiat jäävät ihan eri tavalla mieleen, kun ne kuulee oikeilta yrittäjiltä, Halla Aho uskoo.

 

YES Keski-Uusimaan toiminnassa on henkilövaihdos lukuvuodeksi 2018-2019. Uutena aluepäällikkönä toimii Birgit Eskelinen. 

 

16 000 yritystä etsii jatkajaa Suomessa – toimivan yrityksen jatkaminen on vaihtoehto uuden yrityksen perustamiselle

Suomalainen aikuisväestö suhtautuu yrittäjyyteen positiivisemmin kuin aiemmin, ja yrittäjyysaikomukset ovat väestössä kasvussa. Tulevaisuudessa yrittäjyys yleistyy, kun työnteon tavat muuttuvat. EK:n asiantuntijan mukaan myös jatkajaa etsivien yrityksien määrä on Suomessa huomattava.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen näkee yksinyrittäjyyden ja sivutoimisen yrittäjyyden kasvavan tulevana vuosikymmenenä uusien työnteon tapojen yleistyessä.

– Noin kymmenen vuoden kuluttua on varmasti ihan tavallista, että ihmisellä on toiminimiyritys. Tämä johtuu projektimaisesta työn luonteesta, jolloin työntekijät toimivat välillä yrittäjänä, välillä palkkatyössä.

Tällä hetkellä arviolta yli 40 prosenttia yksinyrittäjistä on sivutoimisia. Päätoimisia, kasvua tavoittelevia yrittäjiä on sen sijaan vähemmän.

– Suomalainen aloitteleva yrittäjä on varovainen yrittäjyydessään ja haluaa testata yritysideaansa palkkatyönsä ohella. Esimerkiksi Ruotsissa tuore yrittäjä lähtee tavallisemmin alusta alkaen tavoittelemaan kasvua ja kansainvälisyyttä, kun päätös yrittäjyydestä on tehty.

Toimivan yrityksen jatkaminen on vaihtoehto

Suomessa on 85 000 työnantajayritystä, joista 16 000 omistajanvaihdos on ajankohtainen. Huovinen toivoo, että osa start up -sukupolven innokkuudesta suuntautuisi olemassa oleviin yrityksiin, joihin etsitään jatkajia.

– Tämä tarkoittaa isoa joukkoa yrityksiä, joilla ei ole jatkajaa näköpiirissä. Jo toimivalla yrityksellä on oma, olemassa oleva asiakaskunta ja sidosryhmät. Tämä on etu verrattuna esimerkiksi start up -yritykseen, jossa kaikki pitää luoda alusta.

Huovinen korostaa, että ostaessa jo olemassa olevan yrityksen on myös mahdollista tehdä muutoksia esimerkiksi yrityksen liiketoimialaan tai bisnesideaan.

– Harmittavan usein nähdään vain yrityksen käynnissä oleva toiminta, kun kymmenen vuoden päästä yritys voisi toimia ihan toisella toimialallakin. Yrityksen sisällä voi tapahtua radikaaleja toimialan muutoksia, mikä luo mahdollisuuksia uudelle yrittäjälle yrityksen kehittämiseen omannäköiseksi.

Artikkeli on osa Maaseuturahaston rahoittamaa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

Pienillä innovaatioilla voi tehdä ihmeitä – yrittäjyys on mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja työllistymiseen

Nuorten mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 2016 joka kahdeksas 18–25-vuotias ilmoitti perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa. Mikä on kasvavan positiivisen suhtautumisen takana ja miten nuori yrittäjä pääsee alkuun yrittäjyydessään?

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai toteaa, että nuorten yrittäjyysinnon taustalla on yleinen asenteiden muutos.

– Mediassa on rohkeammin puhuttu siitä, että yrittäjyyden kautta voi tavoitella unelmiaan ja toteuttaa itseään. Lisäksi oppilaitokset ovat ottaneet yrittäjyyden edistämisen osaksi toimintaansa. Nyt esimerkiksi korkeakouluissa puhutaan yrittäjyydestä ja tarjotaan tukea opiskelijoille bisnesideoiden kehittämiseen ja yrittäjyyteen. Lisäksi tarjolla on yrittäjyyskursseja, joissa yrittäjyyttä voi harjoitella käytännön kautta.

Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkönä toimivan Joonas Mikkilän mukaan nuoret myös suhtautuvat työhön ja työelämään eri tavalla.

– Nuoret näkevät yrittäjyyden osittain välttämättömyytenä eli käytännössä entistä useampi tulee työllistämään itsensä yrittäjänä. Yrittäjyys on monelle myös väylä työhön, jota ei muutoin voisi välttämättä saavuttaa. Lisäksi teknologia ja digitalisaatio ovat tarjonneet uudenlaisia mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Pienillä innovaatioilla voi tänä päivänä tehdä ihmeitä.

Aicha Manai ja Joonas Mikkilä.

Mistä lähteä liikkeelle, kun haluaa perustaa oman yrityksen?

Yrityksen perustamiseen liittyy myytti, että se on vaikeaa. Onko asia todella niin? Mikkilän mukaan Suomessa yrityksen perustamiseen liittyvät tekniset asiat, kuten yrityksen rekisteröiminen, on tehty helpoksi. Aloittelevaa yrittäjää Mikkilä kehottaa keskittymään liikeidean ja -suunnitelman kehittämiseen.

– Ohjaan nuoria miettimään ideaa, joka rakentuu vahvasti nuoren omalle osaamiselle ja intohimolle. Se on vahvan liiketoiminnan perusta. Tämän ympärille laaditaan liiketoiminnan kannattavuussuunnitelmat. Tähän saa maksutonta tukea Uusyrityskeskuksilta, joita on 30 eri puolilla maata. Uusyrityskeskuksessa nuori pääsee yritysneuvojan kanssa sparraamaan ideaansa ja tekemään laskelmia. Tämän pohjalta voi sitten hakea starttirahaa yritystoiminnan alkuun TE-toimistolta.

Verkostot ja vertaiset aloittelevan yrittäjän tukena

Monen yrittäjyydestä haaveilevan mielessä on huoli epäonnistumisesta. Miten epäonnistumisiin pitäisi suhtautua?

– Liikeidean ei tarvitse olla maailman ihmeellisin. Pidemmän päälle yrittäjä pääsee näkemään, kannattaako bisnesidea vai ei. Ei ole kamalaa, vaikka ei onnistuisikaan. Esimerkkinä voisi sanoa, että start up -maailmassa todellinen läpimurto tapahtuu vasta toisella tai kolmannella yrittämällä.

Manai kertoo, että verkostot ja muiden aloittelevien yrittäjien vertaistuki ovat tärkeitä tuoreille yrittäjille.

– Nuorelle yrittäjälle on tärkeää, että pääsee juttelemaan toisten kanssa, jotka ovat yhtä pihalla.

Yrityksen perustamisen askeleet

1 Muotoile idea.
2 Laadi suunnitelma.
3 Valitse yritysmuoto.
4 Jätä perustamisilmoitus.

Mistä apua ja tukea yrittäjyyteen?

• Uusyrittäjyyskeskukset
• Yrittäjäjärjestöt
• Erilaiset verkkosivut ja YouTube
• Verkostot, esim. Nuoret Yrittäjät

 

Artikkeli on osa Maaseuturahaston rahoittamaa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

Jeremia Lapinoja ja Pietari Linna saivat idean yrityksiinsä kalastusharrastuksesta


Pietari Linna (oik.) ja Jeremia Lapinoja saivat yritysideansa omasta harrastuksestaan. Oman 4H-yrityksen pyörittäminen on opettanut työelämätaitoja ja samalla on voinut tienatakin.

Pietari Linna ja Jeremia Lapinoja ovat 15-vuotiaita 4H-yrittäjiä, jotka yrityksissään myyvät itse valmistamiaan vaappuja. Sekä Linna että Lapinoja ovat pienestä pitäen olleet ahkeria kalastajia, ja vaappujen valmistaminen oli heille tuttua.

Viimeinen sysäys omien vaappuyritysten perustamiselle oli koulun tarjoama 4H-yrityskurssi. Linna perusti kurssilla Puuhalinna-yrityksensä ja Lapinoja Jerppu-vaaput-yrityksensä.

– Saimme molemmat yritysten perustamiseen Nuoriso Leader -rahoitusta, ja myös kaupunki tuki meitä nuoria yrittäjiä kesätyösetelillä, Linna toteaa.

Lapinoja ja Linna myyvät tuotteitaan erilaisissa tapahtumissa ja vetouistelukilpailuissa. Linna on myös saanut vaappujaan myyntiin paikalliseen rautakauppaan. Tyypillinen asiakas on kalastusharrastaja, mutta vaappuja ostetaan myös lahjaksi.

Mitä yrittäjyys on sitten opettanut Linnalle ja Lapinojalle?

– Yksi yrityksen tuoma hyöty on ollut se, että saa rahaa, kertoo Lapinoja.

– Ja oppii tietenkin työelämässä tarvittavia taitoja, jatkaa Linna.

Katso Linnan ja Lapinojan koko haastattelu ja näe, miten vaappuja valmistetaan!

Yrittäjyystarinat-haastattelusarjassa kerromme kokemuksia ja näkemyksiä yritystoiminnan käynnistämisestä, yrittäjyyden arjesta ja juhlasta. Kaikki yrittäjyystarinat voit lukea täältä: msl.fi/verkko-opisto/bisnesta_keittionpoydalta/haastattelut.

Yrittäjyystarinat ovat osa Maaseuturahaston rahoittamaa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

 

 

4H-yrittäjä Milla Uusitalo: Omassa 4H-yrityksessä voi tutustua itseään kiinnostavaan alaan jo yläkouluikäisenä


4H-yrittäjä Milla Uusitalo myy leivonnaisiaan tilauksesta,
torimyyjäisissä ja erilaisissa tapahtumissa.

Millan Magiat on 15-vuotiaan Milla Uusitalon 4H-yritys, joka tarjoaa leivonnaisia arkeen ja juhlaan. Oma yritys on Uusitalolle keino kokeilla itseään kiinnostavaa alaa jo yläkouluiässä. 

Mokkapaloja. Niitä Milla Uusitalo, 15-vuotias 4H-yrittäjä, on tehnyt ehkä liikaakin. Uusitalo on harrastanut leivontaa pienestä saakka ja värkännyt leivonnaisia kotona äitinsä kanssa. Kipinä kokeilla leipurin ammattia lähti liikkeelle, kun Uusitalo sai Wilmassa viestin 4H-yhdistyksen yrittäjyyskurssista.

– Kurssilla käytiin läpi yrityksen raha-asioita ja kaikki tärkeimmät asiat yrityksen perustamiseen liittyen. Kurssin lopuksi sai päättää, perustaako yrityksen ja mikä oman yrityksen idea olisi.

Uusitalo päätti perustaa oman 4H-yrityksen, koska hän halusi testata, millaista yrittäjyys on ja millaista leipuri-kondiittorin työ on käytännössä. Tukea yrityksen perustamiseen hän on saanut kesätyösetelin muodossa. Lisäksi hän on saanut Nuoriso Leader -rahoitusta.

Mitä Uusitalo on sitten oppinut 4H-yrittäjänä?

– Oman yritykseni kautta olen oppinut yrittäjyydestä myös siitä näkökulmasta, jos haluaisin olla yrittäjä aikuisenakin. Mikäli haluaisin isona leipuri-kondiittoriksi, olen myös saanut tutustua siihen ammattiin yritykseni kautta.

Katso Uusitalon haastattelu kokonaisuudessaan videolta!

Yrittäjyystarinat-haastattelusarjassa kerromme kokemuksia ja näkemyksiä yritystoiminnan käynnistämisestä, yrittäjyyden arjesta ja juhlasta. Kaikki yrittäjyystarinat voit lukea täältä: msl.fi/verkko-opisto/bisnesta_keittionpoydalta/haastattelut.

Yrittäjyystarinat ovat osa Maaseuturahaston rahoittamaa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

 

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php